Opettajamestarimme löysi isoja kääpiä metsäreissullaan. Päätimme, että tästä käävästä riittää useammallekin joten ainakin 4-5 sai tästä osansa.
Tässä ensimmäisenä pienelleä jännityksellä leikkaamaan kääpää: ""Miltä sen leikkaaminen tuntuu, onko kovaa kuin puu, meneekö puukko läpi?"
Siivuttui todella nätisti. Puukko meni yllättävän helposti kovahkon kuoren läpi ja sen alla oli pehmeämpää materiaalia. Tuo ylin kerros käävästä kuuluu veistää pois kokonaan ja alin, pillikerros samaten. Tarkoituksena on säästä tuo pieni ja ohut siivu oranssin-kellertävää taulaa.
Käänsin käävän ylösalaisin ja lohkoin pillistön osiin. Siitä se oli sitten helppoa repiä käsineen irti taulasta.
Pillistön poistamisen jälkeen piti siistiä kevyesti veistämällä ylimääräiset osat pois.
Tässä kohtaa on tarpeen varoittaa, että puujyskyllä taulan hakkaaminen (n.30min) on kyllä hauskaa, mutta jos jättää sormen alle sattuu TODELLA kovin ja pitkään. Minun sormeni oli vielä seuraavallakin viikolla arka.
Tästä näkee hyvin kuinka taula on alkanut pehmentyä.
Ja viimeiseksi venyttelyä vailla valmis sytyketaula!
Eli Taulan moukaroinnin jlk laitetaan taula avonaiseen muovipussiin j vähän väliä otetaan se sieltä ulos ja vetkutellaan ja venytellään, että se pysyy vetreänä.
Ja tässä se `jotain muuta`:
Kun ei ole mitään mihin kiinnittää lautanauhan toinen pää niin hetken ajan kelpaa mikä vain kiinteä piste! =D
Ja tällainen siitä tuli -sitten lopulta. Olisi pitänyt pitäytyä yksinkertaisessa alusta lähtien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti